taidekoulu ilo ja inspiraatio
Taiteen aakkosia
Ajatuksia, vinkkeja, ideoita ja opastuksia taiteesta, taiteen tekemisestä ja taiteen opettamisesta.
Kuvistunnit ulkona - Ideoita kevään viimeisille ja syksyn ensimmäisille kuvistunneille
Tässäpä pitkä lista ideoita,
joita voit käyttää, kun haluat lähteä pitämään kuvistunnit ulkona!
Keväällä ja syksyllä on kiva päästä pois luokkahuoneesta ja pitää oppitunteja ulkona. Luokassa sisällä ehtii olla pimeinä ja kylminä aikoina tarpeeksi, joten ulkona kannattaa keksiä tekemistä, silloin kun on hyvä ilma.
Kuvataiteen tunteja voi hyvinkin suunnitella ulkona pidettäviksi ja saada vaihtelua sekä oppilaiden arkeen että omaankin työhön.
Minulla ainakin tulee välillä tarve saada raitista ilmaa ja päästä ulos. Olen vuosien aikana huomannut, että niinä päivinä, kun on ulkovalvonta jollain välitunnilla, jaksan paremmin. Opettajan työssä yksi parhaita puolia onkin juuri se, että voimme itse suunnitella omaa työtämme, oman opetuksen ja oppitunnit. Kukaan ei määrää meitä pitämään niitä sisällä.
Varjoista piirtäminen
Aurinkoisilla säillä varjoista piirtäminen on hauskaa:
Mukaan ulos otetaan hiili, (litoposter )paperi ja fixatiivi. Huom fiksatiivi kannattaa ottaa jo heti mukaan ulos, koska työt joka tapauksessa täytyy suihkuttaa ulkona. Paperin voi laittaa maahan, kivet painoiksi kulmiin ja sitten piirretään.
Minä olen tehnyt tätä kahdella eri tehtävän annolla. Olen antanut tehtäväksi piirtää polkupyörän varjoja ja näistä on tullut hauskoja töitä. Paperille on haettu hauskan muotoinen varjo esim. polkupyörän renkaasta, keskiöstä ja pinnoista tai vaikka kädensijoista ja rungosta.
Oppilaat ovat piirtäneet varjojen ääriviivat ja värittäneet hiilellä paksuja ja laajempia kohtia. Paperille ei siis mahdu kuin osa renkaan varjosta tai osa jostain muusta kohdasta pyörässä. Teoksista tulee puoliksi abstraktia taidetta: muotoja ja viivoja.
Kukaan ei saa paperille mahtumaan tarkkaa kuvaa polkupyörästä, mutta tuttuja elementtejä niistä löytyy. Luokan seinällä nämä näyttävät hauskalta ja on hauska arvuutella mitä osaa kukakin on piirtänyt.
Saman pyörän ympärille voi mahtua muutama oppilas piirtämään. Kukaan ei tietenkään saa itse olla valon tiellä piirtäessään. Tähän sopii iso litoposterpaperi (ohut paperi, joka on kiiltävä toiselta puolelta ja karhea toiselta puolelta) tai joku rullapaperi.
Toinen versio samasta, on ollut kasvien tai oksien varjojen piirtäminen.
Tähän käy pienempikin piirustuspaperi. Oksan voi vaikka tökätä maahan pystyyn haluamaansa paikkaan ja piirtää kuvan. Oksan tai puunrungon muotoa tulee tarkasteltua aivan eri tavalla kuin tavallisesti piirtäessä. Oksan muhkuraisuus ja tarkat muodot tulevat hyvin esille.
Pienehköjä kiviä kahdella tavalla
Kiven kanssa piirtäminen: kynällä työnnetään ja ohjaillaan kiveä paperilla ja tehdään paljon viivoja paperille. Kivi kulkee kynän edessä koko ajan. Yritetään ohjailla kiveä kynällä haluttuun suuntaan, kokeillaan piirtää ympyrää, suoraa viivaa, kulmia, mutkia, silmukoita jne.
Sopii lämmittelytehtäväksi milloin vain, sisällä tai ulkona. Tämä voi olla abstraktin teoksen alku tai ihan vaan lämmittelytehtävä, jota ei edes säästetä. Tarkastellaan lopuksi viivaa jota piirrettiin ja käydään keskustelua. Onko viivassa vaihtelua vai onko se tasapaksua?
Minkälaisessa piirustustehtävässä voisi käyttää tällaista viivaa? Millainen viiva olisi hyvä varjon puolella, eli silloin kun piirretään pimeää ja tummaa? Entä tuliko kiven kanssa piirtäessä viivaa joka sopisi valon puolelle?
Mietitään keskustellen yhdessä, mitä jos piirretään hentoa kukkaa, löytyykö paperilta sellaista viivaa jolla voisi piirtää kevyen ja melkein läpinäkyvän asian, kankaan, terälehden tms.? Tai löytyykö viivaa, jolla voisi piirtää jonkun raskaan painavan ja tumman asian?
Voiko kiveä työntämällä piirtää mallista jotain esittävää? Mitä jos katsotaan mallia, vaikkapa puu koulun pihalla ja piirretään mallia katsomalla, niin että täytyy työntää kiveä kynän edessä koko ajan? Millainen piirustuksesta tulee?
Haptisuus ja tuntoaistiin perustuva piirtäminen.
Etsitään pienehköjä kiviä ulkoa ja piirretään kivi niin, ettei katsota sitä ollenkaan. Kivi on toisessa kädessä ja käsi vaikka sylissä tai vähän näkökentän ulkopuolella ja tunnustellaan sitä.
Tunnustellaan onko teräviä muotoja, kulmia, pehmeitä muotoja, koloja tms ja piirretään esine sen perusteella miten tunnetaan se. Käteen sopivan kiven piirtäminen katsomatta kiveä. Tähän tehtävään käy muutkin pienet esineet.
Mielikuvitusta, savea ja hyvää mieltä
Ulkona savityö:
etsi ulkona metsässä tai koulun lähellä luonnon ympäristössä paikka, jossa sinun on rauhallista olla ja johon voi istua maahan. Etsi inspiroiva puu, kanto, kivenkolo, matäs tms. johon haluaisit paikan omalle hahmollesi.
Tehdään savesta pieniä hahmoja ja sijoitetaan ne sopivaan paikkaan luonnossa. Tätä teosta ei säilytetä, eikä polteta, mutta siitä voi ottaa valokuvan muistoksi ja arviointia varten. Hahmot voi jättää ulos muden löydettäviksi. Jos savea jää maastoon, niin se hajoaa sinne luonnonmukaisesti.
Rakennetaan kodit ja asumukset joillekin pienille mielikuvitushahmoille. Sopiva paikka voi löytyä kannonkolosta, kivenvierestä tai vaikka puunjuuresta, oksanhaarasta tms.
Kepeistä, kivistä ja ehkä pienestä määrästä savea voidaan rakentaa pikkuruisia asumuksia ja maailmoja. Kierretään lopuksi kaikkien oppilaiden työt yhdessä läpi. Oppilaat saavat halutessaan esitellä ja kertoa mitä ovat tehneet.
Tehdään kävelyretki lähimaastoon ja jätetään viestejä seuraaville kulkijoille. Hyvän mielen viestejä, luonnonmukaisia ”graffiteja”, maataidetta, ympäristötaidetta tai millä nimellä halutaankaan sitä kutsua. Kerätään pieni määrä käpyjä, kiviä, oksia, lehtiä tms ja rakennetaan niistä esim sydän, hymynaama, aurinko tai kirjaimia ja sanoja polulle.
Otetaan alustat ja piirustuspaperia ulos.
Mennään makaamaan maantasolle ja katsellaan näkymää ”ruohonjuuritasolta”.
Eläydytään pienten ötököiden maailmaan ja piirretään maisema niinkuin ajatellaan ötököiden sen näkevän. Jos luokassa on käytössä esim ipadit tms. Niin kuvataan maantasosta lähikuvia kävyistä, kivistä, puunjuurista yms.
Mennään makaamaan maahan puistoon tai metsään, jossa kasvaa puita ja katsotaan ylöspäin. Miltä maisema näyttää siitä perspektiivistä? Painetaan mieleen näkymä, piirretään se ilmaan sormilla mukaillen puiden muotoja. Seuraavaksi mennään luokkaan ja piirretään näkymä esim vahaliiduilla paperille ja väritetään vesiväreillä.
Perinteistä katuliiduilla piirtämistä koulun pihalla. Piirretään ryhmätyönä esim ihmisen ääriviivat käsikädessä ja väritetään hahmot.
Katuliiduilla voi suunnitella "temppuradan” muille kulkijoille tai oppilaille. Radassa voi olla juoksurata, jossa lähtö ja maali, tai kohtia minkä päälle ei saa asuta, täytyy hypätä yli, hyppyruudukko, yhdellä jalalla hyppelyä, yms.
Katuliiduilla voi myös kirjoittaa hyvän mielen viestejä muille kulkijoille.
Piirretään ja maalataan ulkona
Otetaan vesikupit ja siveltimet ja maalataan vedellä kiviä, laattoja, aitoja, seiniä ja ihan mitä vain ulkona. Se on muuten yllättävän kivaa! Kokeile!
Piirretään kepeillä hiekkakentälle kuvioita, karttoja, polkuja, hipparatoja, ”temppuratoja”. Mitä jos lentokoneesta joku katselisi tai sateliitti kuvaisi. Millaisia viestejä voisimme lähettää?
Otetaan paperia ja kyniä ja liituja mukaan ulos ja lähdetään piirtämään ulos kaikkea mielenkiintoista, kasveja, kiviä, käpyjä ja pieniä yksityiskohta.
Samalla reissulla voi etsiä erilaisia pintoja, sileitä, karheita, pehmeitä, kovia, ruskeita, vihreitä, harmaita. Koitetaan piirtää pintoja ja värejä muistiin.
Piirretään myös ”hiertämällä”, eli esim kiven pintaa, puun pintaa, kaivonkannen kuvioita, puiden lehtiä, ulkoportaiden pintaa, lautaseinän pintaa ja mitä vain voikaan keksiä. Samalla tavalla kun kolikoita tai puiden lehtiä ja muita kasveja on piirretty hiertämällä aina.
Tämä seuraava tehtävä on sotkuista ja vaatii hieman valmistelua ja pitkää pinnaa. Otetaan ulos iso paperi, esim ruskeasta rullapaperista muutama metri, pullovärejä purkkeihin tai kertakäyttömukeihin (voi hieman laimentaa vedellä valmiiksi) ja siveltimet. Laitetaan paperi kivien avulla ulos maahan, ettei lähde tuulen mukaan ja roiskitaan värejä paperille kuin Jackson Pollock.
Tehdään abstraktia taidetta yhdessä roiskimalla. Samalla voi kertoa oppilaille, että taiteilija Jackson Pollock oli aikanaan hyvin rohkea tehdessään sellaista taidetta, koska sitä ei moni pitänyt taiteena, eikä siihen vaadittu varsinaista taitoa, mutta kekseliäisyyttä ja uskallusta kylläkin. Hän oli rajojen rikkoja. Uudenlainen taide on aina herättänyt kummastusta ja jopa suututtanut ihmisiä. Jackson Pollockin taiteessa tärkeää oli myös varsinainen tekohetki, ikäänkuin ”urheilusuoritus”, ei pelkästään lopullinen maalaus.
Kerätään taideteosmateriaaleja ulkoa ja tehdään teos myöhemmin luokassa sisällä. Se voi olla esimerkiksi ns. Roskataidetta, eli roskista ja luonnonmateriaaleista kootaan, liimaillaan ja sidotaan yhteen jokin ”nykytaideteos”. Roskia voi liimata oksaan tai tehdä kollaasin paperille.
Kepeistä ja kivistä saa maalaamalla hauskoja, värikkäitä mielikuvituksellisia eläimiä tai käärmeitä.
Keväällä tai varsinkin syksyllä voidaan ”säilöä” luonnonmateriaaleja talven varalle. Kerätään käpyjä, keppejä ja kiviä ja pakataan ne purkkeihin ja pusseihin siististi. Kerätään kasveja ja laitetaan ne painojen alle, esim isojen kirjojen väleihin käsipaperin tai sanomalehtipaperin kanssa. Näitä kasveja voidaan käyttää myöhemmin esim osana vesiväritöitä, jouluaskarteluita jne.
Mitä jos sataa ja maa on märkä juuri silloin kun olit suunnitellut vieväsi luokan piirtämään ulos?
Pieni happihyppely tekee sateellakin hyvää. Silloin voidaan tehdä pieni kävely lähimaastoon ja käydä hakemassa kiviä ja oksia luokkaan malliksi tai voidaan maalata niitä esim. pulloväreillä. Oksia ja heiniä voidaan käyttää myös "pensseleinä" ja "piirtiminä" kastellen niitä nestemäisessä värissä. Nestemäistä väriä voidaan tehdöä vaikkapa vedestä ja lorauksesta pullopeiteväriä.
Luokassa voi tehdä myös varjotöitä, jos vain löytyy kirkas valonlähde.
Valokuvauskävely on aina hyvä idea!
Valokuvausretki lähimaastoon: esim korona-aikana levisi tehtävä, jossa piti ottaa 100 askelta johonkin suuntaan ja sitten pysähtyä ja ottaa kuva siitä paikasta. Olen käyttänyt tätä tehtävää silloin tällöin mihin vuodenaikaan tahansa, kun tulee tunne, että pitää päästä luokasta ulos.
Ohjeet oppilaille. Tee näin:
Ota kännykkä tai iPad
Mene ulos
Valitse suunta ja kävele 100 askelta eteenpäin
Pysähdy ja katso ympärillesi
Etsi joku kiinnostava asia ja ota siitä valokuva (esineitä, värejä, muotoja, materiaaleja, kuvioita)
Jatka matkaa ja toista niin kaunan kuin ehdit.
Koosta kuvista yksi tiedosto, kollaasi esim. Docs, Picsart, Sketchbook, Layout, tms. Appilla.
Valokuvauskävelyn voi tehdä milloin vain. Oppilaille voi antaa kävelyn tai ulkoilun ajaksi kuvaustehtäviä:
Ota kännykkä tai iPad ja kuvaa
jotakin kaunista
jotain rumaa
jotain rikkinäistä
jotakin mikä on väärässä paikassa
jotakin mitä et ole ennen huomannut jne.
Myöhemmin kuvia katsellaan yhdessä ja keskustellaan kuvista ja havainnoista.
Croquis-piirtäminen on myös kiva kuvistuntien aihe ulkona. Croquis tarkoittaa nopeaa piirtämistä. Tätä voidaan tehdä pienissä ryhmissä, turvallisesti omissa kaveriporukoissa, niin että yksi on vuorollaan mallina ja toiset piirtävät nopean luonnoksen.
Esim. 30 sekuntia yhdessä asennossa. Aika voi olla lyhyempikin tai hieman pidempi. Tärkeintä on asennon piirtäminen, ei yksityiskohtien, näköisyyden tai mittasuhteiden piirtäminen. Tämä harjaannuttaa silmän ja käden yhteistyötä.
Vinkit: Tarvittaessa istuma-alustat mukaan, vaikka roskapussi puoliksi leikattuna pepun alle,
Piirustusalustaksi käy oppikirja tai lehtiön taustapahvi.
Jos kaipaat innostusta, oppia ja ideoita kuvisopetukseen, niin käy kurkkaamassa luokanopettajille ja erityisopettajille tehty Kuvista koulumateriaaleilla -verkkokurssi.
Ulla Emelia Art
Ulla Suonio
ulla@ullaemeliaart.fi
y-tunnus: 3474023-4
Kirjaudu verkkokurssille